maanantai 13. toukokuuta 2013

Pirkanmaan nakertajat

Lauantaina teimme koko perheen voimin pienen reissun Tampereelle. Ohjelmaan kuului tietysti isovanhempien tapaaminen, citymarketin, intersportin sekä faunattaren kiertäminen. Oikeastaan asia, jonka vuoksi Tampereelle lähdimme ei ollut kaupoissa kiertely, vaan näyttely. Kyseessä ei ollut edes koiranäyttely -vaan jyrsijänäyttely!! Pirkanmaan nakertelijoiden Lempäälässä järjestämään näyttelyyn olimme siis menossa.


Näyttelytila oli iso huone, jossa oli myös myyntipisteitä. Pitkillä pöydillä oli riveittäin kuljetusbokseja, joissa kilpailevat eläimet odottelivat arvosteluvuoroaan.
Sisäänpääsyliput olivat järkevästi keksityt. Lippujen hinnat olivat todella halvat; 2 e aikuiset ja 1 e lapset. Koiranäyttelyissä kun saa pulittaa itsensä kipeäksi... Lisäksi ostettu lippu oikeutti yhteen ilmaiseen juomaan kioskista. Koiranäyttelyihinkin samanlainen systeemi?
Kilpailevat eläimet olivat marsuja, kaneja, hamstereita, hiiriä ja gerbiileitä. Ne oli jaettu lajeittain kahteen luokkaan: PET -ja ulkomuotoluokkiin. PET -luokka on sarja, jossa virheellisetkin eläimet voivat kilpailla (kuten värivirheelliset).



Palkintopöydällä oli hirmuinen kasa ruusukkeita. Kasasta löytyi ainakin koirien SERT -ja ROP-ruusukkeiden värisiä, mitä lie jyrsijöillä tarkoittaakaan..:)

Näyttelyssä oli myös ilmoituksia myytävistä eläimistä. Oli huvittavaa katsella vaikkapa marsujen tittelirivejä: Tämä on Suomen ja Ruotsin muotovalio...
 
Ei tuollaisissa näyttelyissä pitäisi kyllä käydä! Nimittäin aivan järjetön kani -ja marsukuume jäi... Näin paikalla yhden todella pitkäkarvaisen marsun. Sanoin äidille, että "tommosen lhasa apso -marsun mä haluan!" Sitten näin kopeissaan jotain tosi pieniä kaneja. Rakastuin niihin täysin! Olivatko ne sitten hermeliinejä vai kääpiöjäniksiä, en tiedä, mutta aivan mielettömän suloisia ne kuitenkin olivat...


Jäi aivan hillitön näyttelykuume, mutta voi ikävä kyllä olla, ettei meidän lortteja saa siihen touhuun koulutettua... Ensinnäkin kynsienleikkuu on meillä aika taiteenlaji. Onneksi nuo jumalattoman ahneet pupujussit saa lahjottua ruoalla! Kiitoksena kynsien leikkuusta eilen, Vintiö jätti käsivarsiini pitkät raapaleet...

 Vintiö tutustuu uuden kalkkikiven pahvirasiaan (sisällä herkkuja)...

"Ahneella on kakkainen loppu", sanon Vinskille, kun sen pää juuttuu rasiaan.
Sama juttu aina; kanit saavat pienen herkkurasian. Ne haistelevat sitä, tajuavat herkut ja alkavat hommiin. Siinä on sitten aina jonkun pää purkissa;D


Loppuun vielä kuvia pienistä sydänkäpysistä♥




2 kommenttia:

  1. Tulkaa katseleen näyttelyyn ihan kiinnostuksesta vaan tai sitten jopa osallistumaan!=D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Kyllä meidän marsutytöt varmaankin osallistuu joihinkin näyttelyihin ja lähden tietysti katselemaan! Aion vielä saada sellaisen jyrsijän, jolla voin itekkin kisata:)

      Poista