Trimmailua

Ellen taisi ottaa vähän nokkiinsa, kun leikkasin sen häntäpuuhkan pois. Muuten oltiin molemmat melko tyytyväisiä uuteen kampaukseen ;)

Kukka kasvattelee turkkia tällä hetkellä. Olen toiveikas, että kesällä ollaan jo pitkässä turkissa :)

Olen mielestäni löytänyt Aapolle kivan mallin tänä vuonna. Ja takajalassahan ei siis oikeasti ole mitään koloa, kuva vähän huijaa! :D

Omalla kohdallani trimmaaminen on ollut aina enemmän tai vähemmän kokeilemista. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja varsinkaan tätä puuhaa ei oikeasti opi muuten kuin harjoittelemalla. Aina lopputulos ei miellytä silmää tai sovi kantajalleen alkuunkaan. Sitten ei muuta kuin kasvatetaan vähän turkkia ja kokeillaan uudestaan. Seuraamalla ns. ammattitrimmaajien työskentelemistä, hyvinlaitettuja koiria näyttelyissä ja vaikkapa valokuvia netissä voi oppia paljon trimmaamisesta -tai ainakin omalla kohdalla siitä on ollut paljon apua!


Mukavaa kevättä (nyt kun se vihdoin on tullut) ja opettavaisia hetkiä trimmaamisen parissa! :)

Jöröjukkarock

Eilen tehtiin äitin kanssa trimmausreissu Jyväskylään -vuorossa olivat Ellen ja Aapo. Ylläoleva kuva osoittaa minkälainen jöröjukka Ellen on tosiaan ollut... Trimmaajan kanssa päädyttiin sitten moderniin leikkaukseen, kun on tuo tukka vähän liian huonokuntoinen leijonaan (pennut repineet korvakarvat ja tukan, sekä Ellen kuopsuttanut ne vähät karvat). Olin aluksi vähän kauhuissani, mutta rakastuin lopputulokseen:) Turkki on tosi siisti ja kaunis nyt ja tästä on hyvä kasvatella näyttelyturkkia. Ja mikä parasta -Ellen on oikein katu-uskottava nyt!:D

Aapo, meidänpikkunallekarhu, pääsi vähän kevyempään turkkiin:`D Ikää vajaa neljä kuukautta ja korkeus 27 cm -vain 3 cm Elleniä matalampi!! Iso ja komea poika♥


Illalla innostuin harjoittelemaan näyttelyjuttuja villureitten kanssa. Meille jäi lopulta kaksi vauvaa  kasvamaan Ellenin "Cheek-pentueesta". Ruutimuorin Syypää Sun Hymyyn "Kukka" on sisukas ja täpäkkä pikkuneiti, jolla on ollut monia esteitä ylitettävänä varsin pienen ikänsä aikana:( "Timanttimies"eli Timantit On Ikuisia "Aapo" jäi meille lupaavana uroksena. Never know -mutta toivomme Aaposta näyttely -ja jalostuskoiraa. Tällä hetkellä meillä on siis kolme puudelia;)

Aapo haluaisi kävellessään ottaa koko ajan kontaktia. Tämä on tietysti vähän huono juttu näyttelyitä varten, mutta reeniä, reeniä:) Seisottaminenkin vaatii vielä paljon harjoitusta ja kärsivällisyyttä, mutta kyllä se siitä..

Ellenkin oli aivan innoissaan harjoittelusta. Näyttelyharkat ja TOKO -treenailut sujui mainiosti ja upealla draivilla!

Ja sitten tämä meidän Kukka. Kukka, josta ei todellakaan ole odotettu mitään kehäkettua eikä näytsipuuhia edes harjoiteltu. Niin sitten saan idean, että laitetaanpa ketju kaulaan ja vedetään pari kierrosta ja voi jestas sitä ihmettä! Kukka kipitti terhakkaasti ja määrätietoisesti, kuin konkari. Laitoin (ehkä vahingossa) Kukan vapaaseen seisotukseen ja yllä olevassa kuvassa tulos (en asetellut kertaakaan)! Koira, joka ei osaa seiso- käskyä, seisoi vapaasti noin! Olin meinaa pikkusen ihmeissäni. Tuossa koirassa on sitä show-asennetta.

Tässä vielä tämä kolmikkoni♥ Kukka, Ellen, Aapo. Ovat ne sydänkäpysiä ja kuten jo Kukan nimikin sanoo -SYYPÄÄ SUN HYMYYN♥♥

Projekti Aatos

Olipa kerran koira, joka kaipasi hieman trimmausta. Onnekseen -tai epäonnekseen, kuinka sen ajattelikaan- hän sattui sitten vieraisille ja joutui trimmattavaksi. Tämä päättäväinen tyttö, joka koiraa saksi ja muotoili, ei irrottanut, vaikka uhri puri ja riehui. Loppu hyvin, kaikki hyvin -sillä koirasta tuli kulmakunnan komeimman kundin näköinen ja tyttö oli tyytyväinen lopputulokseen.
Tämä koira sattui olemaan nimeltään Aatos ja se tyttö aivan sattumoisin minä.

Tunnelma oli paras

Viikonloppu hurahti Oriveden näyttelyssä. Lauantaina kisasin Paulan kanssa ja sunnuntaina Ellenin kanssa.

Lauantai oli mitä tunnelmallisin. Näyttelypaikka oli todella kaunis ja Suomen ihana kesäilma suosi meitä koko näyttelyn ajan. Tunnelma oli kuin kesäfestareilta; lämmin ilma, musiikki, mahtava seura.
Lisää kesäfiilistä tästä tästä ja tästä.

 Paula esiintyy ja käyttäytyy aina hienosti näyttelyssä. Se on niin ihana koira:)

Arvostelu oli mitä mainion; kaikkea vain kehuttiin. Yhden puuttuvan hampaan takia koiraa ei vain voitu palkita... No, ei meidän yhteistyö tähän lopu. Vaikkei rotukehissä enää pyörittäisikään, junnuissa meidät varmasti tullaan vielä näkemään:)
Tuloksista huolimatta meillä oli aivan mahtava päivä! Kiitos mukana olleille seurastaan:)

Kuvat: Päivi Vestervik (C)


Olin käynyt Ellenin kanssa perjantaina Mervillä trimmauksessa. Sunnuntaiaamuna selvin onneksi pelkällä kuivaföönauksella. Kasvattajamme osallistui myös Oriveden näyttelyyn, joten hän vielä viimeisteli Ellenin. Sain taas hyödyllisiä vinkkejä puudeleihin liittyen.

Ellen käyttäytyi ihan hyvin kehässä. Esiintyminen meni hyvin, mitä nyt kuumuus vähän laiskisti sitä, mutta kokonaisuudessaan. Pöydällä se pysyi myös yllättävän hyvin. Tuomari romplasi hampaita hirmu tarkasti, mutta Ellen ei siitä hermostunut.

Tulokseksi saimme vain H:n, eli tuomari ei välittänyt Ellenin tyypistä. Olin kuitenkin hieman pettynyt saamaamme arvosteluun.

"Keskikokoa pienempi, kevytluustoinen ja lyhytrunkoinen feminiininen narttu, jolla niukat kulmaukset edessä ja takana. Kokonaisuuteen sopiva pää, jossa kevyt alaleuka ja puuttuvia välihampaita. Hyvät korvat ja silmät. Sopiva kaulan ryhti. Rintakehään tarvisi ulottuvuutta, tilavuuttta ja kaarevuutta. Löysyyttä kyynärpäissä. Hieman matala hännänkiinnitys ja liikkeessä laiskasti kannettu. Saisi liikkua notkeammin. Hyvä karvapeite ja hyvin laitettu."

 -> Kasvattaja kehui Ellenin takakulmauksia näyttelyssä (tosin edellinenkin tuomari olisi toivonut kulmauksia enemmän).
 -> Laskin Ellenin hampaat ja alaleuasta puuttuu onneksi vain p2:set.
 -> Yleensä Ellenillä on aina esiintyessä häntä pystyssä, tosin enhän sitä itse niin hyvin huomaa...
 -> Turkki, josta pelkäsin eniten tulevan noottia -kehuttiin! Hyvin laitetusta turkista menee kiitos Merville:)

Tämä oli vain yhden tuomarin mielipide Ellenistä. Ensi kerralla sitten paremmin:)

 Ellen sai korviinsa patukat!!

 Oma kaunottareni♥

Olet todella kaunis

Hetkessä ne unelmat kaatuvat.
Toissapäivänä Elleniä harjatessa huomasin hirvityksekseni, että sen niskatukka on kadonnut. Aluksi luulin, että se on vain takkuuntunut pahasti, mutta alettuani selvittämään asiaa paremmin, tajusin karvoja todella puuttuvan. Äiti totesi, että turkkia on varmasti leikattu. No, tapahtumaa selviteltiin ja parturiksi selvisi 5 -vuotias pikkusiskoni.
Olin aivan hermoromahduksen partaalla. Turkki, jota olin huolellisesti hoitanut ja kasvattanut, oli nyt turmeltu. Näyttelyt, joihin olin suunnitellut meneväni, oli unohdettava. Kun vain katsoinkin koiraa, suuri suru ja ärtymys valtasivat ajatukseni. Kahden viikon päästä oleva Oriveden näyttely aiheuttivat myös huolta.
Toisaalta olin mielettömän kiitollinen, ettei koiraan ollut sattunut. Ties millä Fiskarsseilla sitä oli operoitu... Luojan kiitos, sakset olivat osuneet vain turkkiin...

Tänään Ellen pääsi trimmaukseen Jyväskylään. Trimmi oli juuri agitreenien aikaan, eli kun minä ja Ruuti olimme kentällä, Ellen oli parturoitavana trimmaajalla.
Kun menin noutamaan Elleniä kotiin, en ollut uskoa silmiäni. Trimmaajamme oli tehnyt taikoja. Ellen oli aivan uskomattoman kaunis!! Turkki oli niin upeassa leikkauksessa, että oksat pois. Karvatonta lovea ei edes huomannut...
Olen todella onnellinen. Mervi sai pelastettua koko vuoden! Hän sai koirastani aivan täydellisen näköisen ja kehotti meitä ehdottomasti menemään Oriveden näyttelyyn.
Kääpiöitä on Orivedellä vain 10. Osa on tietysti vielä uroksia! Toivottavasti meillä olisi mahdollisuuksia pärjätä...

 Ennen trimmausta tänä aamuna

 Trimmauksen jälkeen

Tukka hyvin

Nyt on tukka kunnossa! Ellenillä oli trimmaus keskiviikkona. Kouluni loppui varttia vaille kolme ja trimmaus oli sovittu kolmeksi Jyväskylään, joten äiti joutui viemään Ellenin yksin trimmiin... En siis päässyt näkemään, kun puudeliani kerittiin, mutta illalla kotiin saapui varsin kaunis villakoira. Kyllä kelpaa ensi viikonloppuna mennä valmennukseen, jota jo innolla odotamme! Olen kyllä huomannut, että villakoiran turkin hoitoa ei turhaan vaikeaksi sanota. Meillä riehuu nyt takkukausi ja välillä sekä koira että omistaja ovat aika kyllästyneitä siihen.

Ellen trimmauksen jälkeen; ei seisotuksellisesti paras kuva, mutta näkyy edes hieman turkkia