Täällä taas!

Heipsan! Mulla on hirmuisesti hauskoja kesäkuvia ja koirakuvia ja videoitakin viime ajoilta, joten saatan taas aktivoitua täälläkin :) Tällä kertaa luvassa on pientä ei-niin-vakavamielistä treenipostausta!! ;D

Eli alkuun vähän näyttelyaskelia!

Sitten jatketaan vähän vapaammalla askelrytmillä

...aina vaan vapaammalla

Ei hullumpaa, takaperinjuoksua?

 Välillä omistaja on ihan solmussa, kun yrittää innokasta oppilasta neuvoa...

...mutta eipä se koirapoloinenkaan aina tiedä kuinka päin sitä oikein olisi!

 Jaaa hyppyyy!!

 "Näyttelyseuraaminen"

 Pieni poseeraus liikkeiden välissä ei oo koskaan pahitteeks

 "Nouda!"
Ja omistaja on ylpeä, kun se tuo edes sen yhden tietyn pallon luokse käskystä.
Tästä on hyvä aloittaa ura noutajana!

 "Mutta isoäiti, kuinka kummassa sinulla on noin suuri suu?!"
"Että voisin napata sulta SEN PALLON JOTA SÄ PIDÄT siinä metrin päässä mun naamasta!"

 "Toki asioista voidaan neuvotella rauhan nimissäkin. Hyvää päivää! Saisinko nyt sen pallon?"

 "Hyväon, hyväon, mutta vaan YKS pönötys!"

 "Munpallo, munpallo, jesjes, vihdoinkin MÄ SAAN MUN PALLON!"

 "Ja nääin se hoituu, suoraan mun suuuren kitaan!"

 P.S. Meillä on oikeesti ihan tavotteellisia treenejä. Meijän tavotteelliset treenit on vaan naamioitu hauskoihin leikkeihin ja meijän suussa maistuu veren maun sijasta usein mm. ruoho ja koirankarvat. Riippuu täysin koulutuskerrasta.

P.P.S. Meillä suositaan myös tyylikkäitä treeniasuyhdistelmiä. Crocsit ja hikipannat (jotka saa hiukset näyttämään ihan sieneltä) kuuluvat tottakai jokaisen harrastajan must have -varusteisiin.

P.P.P.S. Treenikuvien olemassaolon kannalta aika oleellista on tietysti henkilökohtainen valokuvaaja. Mitä tutumman kuvaajan palkkaat, sitä läheisempiä kuvia luultavasti saat. Tulet nimittäin saamaan tosi hyviä lähikuvia sun kaksareista, hyvinmuodostuneista pakaroista ja masusta. Saattaa niissä kuvissa toki koirakin joskus vilahtaa.

Näissä tunnelmissa toivotankin erittäin mukavaa kesänjatkoa ja riemukkaita treenejä kaikille treenailijoille! ;D

Trimmailua

Ellen taisi ottaa vähän nokkiinsa, kun leikkasin sen häntäpuuhkan pois. Muuten oltiin molemmat melko tyytyväisiä uuteen kampaukseen ;)

Kukka kasvattelee turkkia tällä hetkellä. Olen toiveikas, että kesällä ollaan jo pitkässä turkissa :)

Olen mielestäni löytänyt Aapolle kivan mallin tänä vuonna. Ja takajalassahan ei siis oikeasti ole mitään koloa, kuva vähän huijaa! :D

Omalla kohdallani trimmaaminen on ollut aina enemmän tai vähemmän kokeilemista. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja varsinkaan tätä puuhaa ei oikeasti opi muuten kuin harjoittelemalla. Aina lopputulos ei miellytä silmää tai sovi kantajalleen alkuunkaan. Sitten ei muuta kuin kasvatetaan vähän turkkia ja kokeillaan uudestaan. Seuraamalla ns. ammattitrimmaajien työskentelemistä, hyvinlaitettuja koiria näyttelyissä ja vaikkapa valokuvia netissä voi oppia paljon trimmaamisesta -tai ainakin omalla kohdalla siitä on ollut paljon apua!


Mukavaa kevättä (nyt kun se vihdoin on tullut) ja opettavaisia hetkiä trimmaamisen parissa! :)

Villapäät

Tässäpä villakoirien meininkejä tältä syksyltä kuvien muodossa! :)

Hapannaamat vierekkäin. Ensin pestiin ja föönattiin ja trimmattiin ja puunattiin ja sitten vielä kuvataan, hyh!

"Mä tulin salaa sänkyyn tähän sun viereen, mutta ei kai se haittaa?"

Näyttelytreeniä lenkillä :) Turkinkasvatus käynnissä kevättä varten!

Kuva-arvoitus ^^

Villakoiran hymy. Tässä olis varmaan hyvä pelottelukuva lapsille, että tällaiset hampaat saa jos ei se hampaidenpesu innosta!

Mulle tulee kauhee ikävä koiria, kun kattelen näitä kuvia ::( Voi kun villurit olis täällä Tampereella mun luona nyt! <3 :D

Kasvun merkkejä

 

Ylempi kuva on noin vuosi sitten napattu. Kukka ja Aapo ovat siinä karvaa vaille nelikuisia ja Ellen reilu 2.5-vuotias.
Alempi kuva on äskettäin otettu. Sisarukset ovat nyt 16 kk ja Ellen 3v 7 kk.
Niin se aika rientää! Ellen on kasvattanut näyttelyturkin takaisin ja junioreillakin pysyy jo tukka ponnareilla (Aapolla on niin pitkä otsatukka ja niskafleda, että nopeammin mä omat hiukseni letitän :D). Ihana, höpsö laumani ♥

Yhdenvanha yskänpastilli

 Moi!:) Eilen vietimme Aapon ja Kukan 1-vuotissynttäreitä. Nopeasti on vuosi vierähtänytkin:) Aamupäivällä teimme pitkän lenkin koirien kanssa uskomattoman kauniissa pakkasilmassa. Kamerakin pääsi ulkoilemaan ja aika hauskoja kuvia saatiin:D

 Biltemasti muutamalla eurolla ostettu "retku" sai kovaa kyytiä :D Lenkin loppupuolella taisi olla jo kolmessa kappaleessa, kiitos Ruutin...

Kuvassa näkyvät takit ostettiin viime kesänä M&M:stä aivan pilkkahinnoilla. Ovat olleet tosi toimivia, vaikka voisivat suojata vähän laajemmaltakin alueelta :) Ja Aapo-hölmöläinen on jo rikkonut Inkan takista kuminauhan..

Kuten kuvistakin huomaa, Ruuti lähtee leikkimään ja riehumaan erittäin mielellään:D Aapo on treenannut niin kovasti, että pystyy hyvin leikkimään vetoleikkejä Ruun kanssa jäämättä koko ajan alakynteen. Kukka antaa vähän vahvistusta :)

Ellen esittelemässä kaunista hymyään. Koirien maailmassa tämä hymy tulkitaan usein kuitenkin joksikin muuksi kuin iloisuudeksi :D

 "No mutta minähän varoitin!"
Joojoo Ellen -mutta nyt jäit kyllä kiinni Ruutin turkin harventamisesta!

Tähän muorikoira ei kyllä usein lähde. Ehkä sillä höpsöllä on kevättä rinnassa, kun leikkimään alkoi;)

Aapokin tahtoo!! Tuleva mondioring-koira? Ehkäpä. Tai tuleva agikoira, jota on helppo palkata saalisvietin kautta;D

Mummokoira♥♥

Ja loppuun vielä Kukan söpistelykuva:)

Mitäs tää nyt on??

Meidän jengi on nyt todellakin tyhjentänyt palkintopöydät kahdessa peräkkäisessä mätsärissä.
No mitä nyt voi kutsua peräkkäisiksi, toinen oli kesällä ja toinen juuri lokakuun alussa, mutta eipä tässä muita mätsäreitä ole näiden välissä ollut! Yleensä meillä jaetaan koirat näin: meidän pienimmäinen eli Matsku saa pikku-Kukan, Anni vie Ruutia ja minä otan Aapon ja Ellenin.

Kesä-mätsäri

Molemmat pikkulikat sijoittuivat Lapsi&Koira-kisassa (sijat 1-3, jotain siltä väliltä;D)
Aapo oli pennuissa sinisten eka ja BIS3! Vähän tuli puun takaa tuollainen menestys, voi meidän Alpoa... Ellen ja Otto olivat molemmat omien sarjojensa punaisten kolmosia:)

Syys-mätsäri

Siitähän vasta riemu repesi, kun toisen kerran tuli voitto kotiin!
Alku aina hankala... nimittäin meidän aikataulu vähän petti ja ei ollut monesta minuutista kiinni kehästä myöhästyminen. Ehdittiin kuitenkin!!
Matsku ja Kukka pääsivät taas miteleille Lapsi&Koira-kisassa ja kotiinviemisiksi lähti mm. 14 vihkoa :D
Aapolla oli selvästi aivan liian vähän aikaa totutella näyttelypaikkaan, koska se oli kehässä hieman jännittynyt. Tuomari kehui kovasti liikkeitä, mutta olisi toivonut lisää reippautta. Sijoituttiin kuitenkin pentuluokassa punaisten viidensiksi:) Mätsärin jälkeen Aapo oli kuitenkin jo ihan reipas ja esiintyi kivasti, eli jatkossa täytyy vaan varata enemmän aikaa ennen kehää.
Anni ja Ruuti ilmeisesti loistivat, sillä voittivat isojen koirien punaiset!! Harmillisesti jäi heidän suoritus näkemättä, kun kaahasin puudeleitten kanssa muissa kehissä. Best in showstakin tuli vielä sijoitus viidenneksi! Hyvä A+R!!:)
Ellen oikein yllätti ja voitti pienten koirien punaiset. Lopulta se sijoittui vielä näyttelyn kolmanneksi parhaaksi♥ Olen sitä mieltä, että ikä on tehnyt tehtävänsä Ellenin kohdalla. Nykyään se on ylpeä ja itsevarma esiintyjä, jonka kanssa on mahtavaa mennä kehään. Ellen on ryhdikäs, mutta toivoisin siltä vielä vähän reippaampaa liikettä. Alan kilpailemaan Ellenin kanssa myös junnu handlerissa -meidät nähdään mahdollisesti jo ensi kuussa Jyväskylässä;)
Kotiin tuli paljon viemistä, täytyy sanoa. Palkinnot oli kyllä parhaita ikinä -saimme koiratarvikkeiden lisäksi mm. kaksi pahvilaatikollista paperituotteita!! Eli ihan oikeasti sellaista, mitä tarvitaan koko ajan normaalissa elämässä:)
Tää nyt oli vähän tämmönen elvistely-postaus, mutta eikös vaatimaton suomalainenkin saa joskus olla ylpeä?;)