Prinsessa Ruusunen

Tulin juuri kotiin Musiikiopiston päätösmatineasta. Soitin pianolla Erkki Melartinin upean kappaleen; Prinsessa Ruususen häämarssin (tässä versiossa marssin molemmat osat, itse soitin vain ensimmäisen:). Ennen esitystä jännitin aivan toivottoman paljon; tärisin kuin horkkatautinen ja hermoilin aivan suotta... Olen yleensä hirmuinen stressaaja ja varsinkin soittoesityksissä vedän aina kauheat paniikit! Kaikki keinot on kokeiltu: kivojen asioiden ajattelu, yleisön olemassaolon unohtaminen, soittamisen nautinnon ajatteleminen... Silti jännitys ei katoa.
Monesti kuitenkin sanotaan, että jos ei yhtään jännitä, esityskään ei mene niin hyvin. Ehkä se on tavallaan totta. Kun huomaa onnistuneensa suuren jännityksen jälkeen esityksessä, se on itsessään tavoittelemisen arvoinen palkinto ja kannuste.
Soitonopettajani rohkaisi minua ennen esitystäni ja hänen sanoissaan oli paljon järkeä. Kaikki tekevät joskus virheitä. Olemme inhimillisiä ihmisiä, eikä kukaan toimi kuin kone, eikä ole tarkoituskaan. Virheistä ei tarvitse välittää; niitä tulee ja menee -ja esitys voi jatkua. "Nauti soittamisesta ja niistä taidoista jotka sinulla on!"
Itse en pystynyt keskittymään paljoa esitykseeni (yritin jännityksen alla osua edes oikeisiin koskettimiin!), mutta luulenpa, ettei mitään emämunauksia sattunut. Sain oikeastaan kiitosta esityksestäni ja sen tunteikkuudesta:)
Mitä enemmän saa hyviä esiintymiskokemuksia, sitä paremmin oppii sietämään jännitystä ja haluaa esiintyä.
Asenne ratkaisee.

Kuka pelkää Paulaa;)

Tiistaina oli Jämsänjokilaakson musiikkiopiston Jämsänkosken opetuspisteen kevätlukukauden päätöskonsertti. Esitin aivan loppusuoralla Astor Piazzollan Invierno Portenon (Buenos Airesin talvi).

Osallistuimme tänään Suomen Japaninpystykorvayhdistys ry:n järjestämään match show:hun.
Minä vein ensimmäistä kertaa naapureidemme vuotista pienimünsterinseisojaa, Paulaa. Osallistuimme isoihin koiriin. Saimme punaisen nauhan ja ryhmäkehässä sijoituimme neljänsiksi!! Paulalla on aivan upeat liikkeet! Koti-ikävä meinasi kyllä välillä iskeä... Seisomisessa on vielä hiomista, mutta harjoitus tekee mestarin:)
Annika ja Ruuti olivat lapsi&koira-kilpailussa neljänsiä. Myös Matilda ja Inka osallistuivat, mutta kiireiltäni en nähnyt heidän kehää... Samuel sai Ruutin kanssa punaisen isoista. Ellenkin oli mukana, mutta tällä kertaa vain katsojana. Tässä vähän kuvia:

Tampereen PMV-karsinnassa 10 parhaan joukossa

Päätösmatinea tiistaina 15.5

Minä ja Paula match show:ssa

Isojen koirien punaisten neljännet

Koiranäyttelyitä ja näyttelykoiria

SM-osakilpailun 5./28. Seinäjoki kv 30.10.11

Vihdoinkin! Pitkän odotuksen jälkeen pääsin taas kehäilemään. Tällä kertaa Seinäjoen kv näyttelyn nuoremmissa junnuissa. Kisakoirakseni sain iki-ihanan Urho-porokoiran. Kiitos vielä kerran Mirvalle Urhon lainasta.:) Meitä nuorempia oli kehässä 28, eli pitää todellakin olla tyytyväinen viitos-sijan saantiin.:)


Voittopusu 16.10.11 Mäntässä (match show:n BIS1)

Sunnuntaina 16.10 ajelimme Mänttään match show:hun. Menestys oli ihan mukava:

-Pikkuveljeni osallistui mies ja koira-kilpailuun Ruuti-tollerin kanssa=> voittivat hopeaa

-Molemmat pikkusiskoni osallistuivat lapsi ja lelu-kilpailuun=> Matilda ja "Aussi" sijoittuivat hienoiksi kolmosiksi, Annika ja "Ronja" jäivät harmillisesti palkintojen ulkopuolelle

-Itse osallistuin pentu-luokkaan flättipentu Jekun kanssa=> saimme mekin punaisen nauhan, mutta emme sijoittuneet kilpailuluokassa

-Annika ja Ruuti osallistuivat isoihin koiriin=> saivat punaisen nauhan, voittivat "punaiset koirat", pääsivät Best in show-kilpailuun, ja kaikkien hämmästykseksi, voittivat koko näyttelyn!!

Aika hienosti meni siis se mätsäri. Ja kun ottaa huomioon, että Annika on vasta seitsemän, ja hyvällä yhteistyöllään Ruutin kanssa ohitti kaikki muut, voi olettaa, että siinä on melkoinen paketti junnukehiin parin vuoden kuluttua!!


Yleismatinea 10.10. "In the mood", Garland

10.10 olin soittamassa yleismatineassa Garlandin "In the mood".


Lappalaisten erikoisnäyttelyn lapsi-koirakilpailun ykköset 2.10.11

Sunnuntaina 2.10 hyppäsin jakkupuku päällä tuttaviemme kyytiin; menossa jälleen, mihinkäs muuallekkaan kuin koiranäyttelyyn. Jyväskylässä lappalaiskoirien syyspäivillä järjestettävään erikoisnäyttelyyn siis. Esitettävänä koirana minulla oli porokoira Urho. Ensin starttasi Urhon varsinainen oma kehä. Tuomarina toimiva Saara Sampakoski antoi U:lle vain EH:n, olisi muka toivonut pidempää ja nopeammin liikuvaa koiraa...

Sitten alkoikin junnukehä. Urhoa sain viedä tässäkin kehässä. Meitä oli tuomaroimassa Marja Talvitie. Sinänsä vähän jännitti mennä Marjan arvosteltavaksi, sillä viime kerralla hänen ollessa junnutuomarinani, hän ei esittämisestäni pitänyt. Sinä päivänä handlaamiseni meni kuitenkin putkeen, ja voitin nuoremmat junnut! Vanhempaa junnua en sitten enään peitonnut.

Jossakin vaiheessa myös äitini, isäni ja molemmat siskoni saapuivat näyttelypaikalle. Annikan olin jo aiemmin aamulla ilmoittanut näyttelyssä järjestettävään lapsi-koirakilpailuun, ja kehä aloittikin jo heti junnukehän jälkeen. Annika kisasi Ruutin kanssa, ja hän voitti hienosti oman sarjansa!


Siipiveikon Täyttä Ruutia ERI, KÄY1, SA Eckerössä

Kun kaikkien koulut ja työt olivat 23.9. loppuneet, suuntasimme koko perheen voimin kohti Tamperetta. Pysähdyimme isovanhemmilleni syömään ja päästämään koiria ulos (tällä reissulla vain kahta punaista, terrieri oli jätetty hoitoon). Kello kävi nopeasti, ja pian oli jo aika lähteä ajelemaan kohti Turkua. Turusta matkustimme laivalla kohti Ahvenanmaan Maarianhaminaa, jossa yövyimme pienessä mökissä.

Lauataina ajelimme Eckeröön kehäilemään. Junnutuomarina toimi Agata Banach, joka puhui ainoastaan ruotsia... Meidän koirista ei kumpaisestakaan oikein juuri silloin ollut kehäkoiraksi, joten oli vain pakko mennä etsimään lainakoiraa. Onneksi löysin Siiri-cottonin, ja omistaja lupasi sen vielä lainaksikin! Aluksi neiti ei ollut yhtään kiinnostunut seurastani, mutta kehän alkamiseen mennessä olimme onnistuneet löytämään yhteisen sävelen, joka johdatti meidät voittoon. Vanhempaa emme kuitenkaan onnistuneet voittamaan. Kiitos kuitenkin paljon suloisen Siirin lainasta omistajalleen!

Sunnuntaina tulimme jo melko aikaisin näyttelyyn, sillä aamulla oli Ruutin rotukehä. Tuomari oli aikamoinen "eriautomaatti", ja palkitsi samoilla palkinnoilla aivan eri muotoisia -ja rakenteisiakin koiria. Ruuti oli KÄY1,ERI SA:lla, mutta ei sijoittunut paras narttu-luokassa.
Junnuihin en saanut lainakoiraa, joten jouduin kisaamaan Ruutin kanssa SM-osakilpailussa. Tuomarinamme oli Katja Lindholm, joka sijoitti meidät neljänneksi! Ja se oli vielä hyvä tulos yksivuotiaan lapsen kanssa, joka oli ensin käynyt oman rotukehän ja sitten vielä junnukehänkin läpi!

Sunnuntaina ehdimme vielä kierrellä ympäri Ahvenanmaata, sillä laivamme lähti vasta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Alla kuvia Ahvenanmaalta:


Lammashandleri



Bomarsundin rauniot 25.9.11