lauantai 19. huhtikuuta 2014

Se vaa lähti, eikä edes ikävöi meitä;)

Eilen Ruutimuorin Kuka Muu Muka, kutsumanimeltään Nuka, sai uuden aivan ihanan kodin Kuopiosta. Koko eilisin päivän ajatukset olivat vähän sekaisin, olihan se suurien muutosten päivä kuitenkin. Kyyneliltä ei voitu välttyä. Pennun luovuttaminen oli tietysti hirmu vaikeaa, koska pieneen suloiseen poikaan oli ehtinyt kiintyä lujasti viimeisten viikkojen ja kuukausien aikana. Samalla tavallaan sain myös huokaista helpotuksesta, sillä oli varmaa, että pentu saisi ihanan tulevaisuuden ja kodin. Äiti muistutti minua, kuinka onnellinen olin ollut pitäessäni Elleniä, omaa koiranpentuani, sylissäni saadessani sen. Ja kasvattaja oli itkenyt samasta syystä, kun minä nyt luovuttaessani Nukaa. Minun täytyi olla myös onnellinen uuden omistajan puolesta.
Myös Ellen oli selvästi hämillään ja stressaantunut tilanteesta -koko päivän se oli ollut epävarma ja illalla se etsi "kadonnutta" pentuaan. Nyt meillä ei enää kuitenkaan itketä -Nuka on sopeutunut mahtavasti uuteen kotiinsa, eikä yhtään ikävöi meitä!!:) Ellen leikkii jäljelle jääneiden kahden pennun kanssa edelleen, se sitten ei väsymyksen merkkejä näytä;) Äitiys on vaikuttanut Elleniin mukavasti. Hienoa on se, että luonne ei ole muuttunut (ainakaan huonoon suuntaan) ja Ellen on saanut  laihaan kroppaansa lisää massaa. Sitkeä äiti alistuu välillä vieläkin pentujen tahtoon ja imettää niitä...
Tämän kaiken hulinan ohella saimme kuulla erään kasvattajan kennelistä erittäin ikäviä uutisia, liittyen kennelin pentuihin. Meillä kaikki meni paremmin kuin hyvin -astutuksessa, synnytyksessä, pentujen kasvamisessa, luovutuksessa... Aina se ei vaan mene niin. Vastoinkäymisistä kuuleminen on ikävää, mutta palauttaa takaisin maanpinnalle ja elävään elämään, jossa asiat menevät epätäydellisesti ja täydellisen epätäydellisesti.


Eilen sain leipomisvimman ja tein pari suolaista piirakkaa, juustokakun sekä lättyjä. Ryhmärämä oli viimeistä kertaa koolla. Illalla vähän sitten irroiteltiin;D


Ennen Nukan lähtöä, taisin kuvata kännykän muistin täyteen kuvia ja videoita... Harvinaisen monta videota meni kuitenkin piloille -äiti, eikä niitä asioita voisi sanoa videoinnin jälkeenkin?;D Parhaat palat eivät ikinä osu videoon, mutta eiköhän näistä jotain todisteaineistoa jää!:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti