Juhannus viidestään

Viime viikon tiistaina minä, Samppa, iskä ja isot koirat lähdimme Lappikiertueelle. Ensimmäinen kohteemme oli Kittilä. Matkalla monet hauskat paikat tulivat tutuiksi: Ii, Simo, Kolari, Äkäslompolo, Sirkka, Hyypiö, Aska... Perinteen mukaan pysähdyimme pikaisesti Vaskikellojen kohdalla. Siellä soittelimme tietysti kelloja...

 ...ja säikähdimme täytettyä sutta kahvion sisällä:)

Yövyimme Levin Hotelli Panoramassa. Se on aivan uusi ja todella hieno hotelli. Siinä todellakin riitti tutkimista!

Ohjelmaamme kuului muun muassa tunturin valloittaminen. Maisemat olivat mielettömät, mutta hyttyset kyllä kiusasivat...

Kivipeltoa oli vaikka kuinka paljon!

 Hieman karuja puita:)

Loman alussa pelättiin, ettei nähdä yhtään poroa, mutta oikeastaan näimme niitä todella paljon. Tunturivaelluksella  meitä vastaan tuli oikein kunnon lauma. Minulla ja iskällä oli silloin molemmilla koirat (onneksi kytkettynä!). Vaihdoimme suuntaa, sillä porot vihaavat ketun näköisiä koiria. Lauma alkoi kuitenkin kiihdyttämään vauhtiaan ja tulemaan meitä kohti äkäisen näköisinä. Juoksimme täysiä karkuun ja olimme valmiita vapauttamaan koiratkin. Onneksi lauma sitten kääntyi. Pian Samppa tuli luoksemme kamera kädessä hihkaisten: "Mä tein toimintaelokuvaa!" Minä ja iskä olimme olleet aivan varmoja, että hullut porot hyökkäävät meidän kimppuumme, mutta osasyyllinen porojen pillastumiseen olikin ollut poroja juoksuttanut Samppa..:)

 Punaiset koirat näyttivät niin kauniilta tunturin maastoa vasten...

 Ruuti hyppää kuin vuohi nousulatua alas

Tunturissa tapasimme myös erittäin harvinaisen kivilajikkeen:D Näitä ei varmasti löydy etelästä!

Aina hotellilla ollessamme minä ja Samppa kävimme lapsille suunnatussa leikkihuoneessa.
"Hei, mä keksin! Ollaan sumopainia noilla pehmusteilla!"
"Okei. Pistetään toi donitsi päälle ja sitten vaan tönitään!"
(Ne on näitä minun ja Sampan luovia ideoita:)

Esimerkki sumohypystä päin seinää

Koirat ottivat todellakin ilon irti hotellielämästä; jopa Otto nukkui ajoittain ihan vieressä!
Välillä on kivaa herätä siihen, että koira käy lipaisemassa naamaa -kotona kun semmoinen ei onnistu...

Samppa oli ottanut mukaan ihan kunnon setin kalastusvälineitä (epäilen, että hänen matkatavaroistaan suurin osa olikin niitä:). Yhtenä päivänä teimmekin pienen kalastureissun Aakenusjoelle. Samppa kalasti; minä ja iskä vain söimme eväitä, katselimme ja kuvasimme.

Samaisena iltana kävimme Luostolla rasteilla. Minulla ainakin oli kivaa. Vähän treenausta suunnistukseen ja uudet juoksutrikootkin pääsivät kokeiluun:)

Perjantaina jätimme Kittilän ja ajoimme Pyhälle. Siellä vietimme yhden mökkipäivän.

Aivan keskustasta löytyi tällainen kaveri. Se ei antanut autojen ja ihmisten häiritä ruokailuhetkeään!

Viikonlopuksi siirryimme Rovaniemelle. Ja syyhän oli tietysti -mikäs muukaan, kun Rovaniemin kansainvälinen koiranäyttely!
Lauantaina junnutuomarina oli Marianne Holm. Minä ja Samppa kilpailimme molemmat Ruutilla. Arvosteluni: kaikki kohdat erinomaista, tuomarin kommentti: "Koiran turhan asennon korjaamisen voi tässä vaiheessa jättää pois." Minulle ei siis sijoitusta, mutta Samppa napsi hienosti kolmannen sijan:)
Sunnuntaina tuomarina oli Tuula Savolainen. Hän oli tiukan linjan tuomari, mutta hyvä kuitenkin.
Samppa kilpaili taas Ruutilla ja saavutti osarin kolmannen sijan.

Minä sain lainakoiraksi ihanan Tenho-käppänän. Koira oli haastava: täysin ventovieras, kaksivuotias uros, kovasti omistajan perään, eikä koskaan esiintynyt muiden, kuin omistajansa kanssa. Olen siis ylpeä, että sain siihen jonkinlaisen kontaktin ja handlattua sen kehässä.

Tuomari tenttasi minua aika lailla: käppänöiden mahdolliset värit, käyttötarkoitus... Onneksi olin selannut koirakirjaa ennen kehäänmenoa!

Mitä nyt?

Arvosteluni: kaikki erinomaista, tuomarin kommentti: "Liioittelematon ja keskittynyt suoritus."
Olin aivan liekeissä tuomarin kommentista! Se tuntui jotenkin niin hienolta...

 Osarin nelosiksi tuli tämä koirakko. Ei mikään huono tulos:)

 Mahtava kesäreissu!! Olen aina ajatellut, että olisi hienoa päästä Lappiin näyttelyyn -ja nyt pääsin!
 Iskän ansiosta me tälle reissulle pääsimme, enkä voi olla kylliksi kiitollinen...