Kello taisi olla vähän vaille viisi, kun nousin sängystä. Koirien lenkitys, auton pakkaaminen ynnä muuta yleistä. Kuuden jälkeenhän me lähdettiin kotoa. Kokoonpano oli sama, kuin Lahdessakin. Ajomatka oli pitkä -yli kolme tuntia! Katselimme maisemia (ja vaalimainoksia, joita oli pylväät ja pientareet pullollaan), juttelimme niitä näitä ja taisimme eväitäkin syödä (tai ainakin karkkia:D). Äiti oli kirjoittanut ajo-ohjeet itselleen ja minä katsoin karttaa kännykästä. Kerran piti kyllä kilauttaa kaverille, kun tuli uskonpuute. Lopultakin löysimme itsemme juuri Turun messu -ja kongressikeskuksen pihasta. Aika suoritus, kun miettii mun ja äitin kartturintaitoja :D Pihalla sitten kasattiin tavarat ja lähdettiin rullailemaan sisälle.
Mulla ja Annilla oli taas samat kisakoirat. Tuomarina toimi Oliver Simon.
Mä en tiedä, johtuiko se jännityksestä vai mistä, mutta mä juoksin suunnilleen vartin välein vessassa. No, kerrankin olin taas vessassa ja kun palasin kehälle, näin että Annin kehässä oli enää 7-8 kilpailijaa! Hetken kesti tajuta, että Annihan on JATKOSSA! En voinut katsoa, kun jännitti niin paljon Annin ja Ruun puolesta. Viiden joukossa, neljän, kolmen... Sijoituksia jaeltiin niin nopeasti, että silmissä sumeni. Viimein Annille annettiin sininen ruusuke -hopeaa!! Herranjestas ne oli osarin kakkosia! Ihmiset varmaan vähän tuijottivat, kun meikä kiljuu samaan aikaan Annille ja yrittää soittaa äitille superuutisia. Se oli kyllä aivan mieletön hetki.
Mulla ja Pioneerilla meni jälleen ihan mukavasti. Tuomari otti jatkoon ERIn saaneet handlerit ja itse sain vain EHn, joten kisa jäi siihen.
Näyttelyn jälkeen suunnistimme hotelliimme. Huoneessa oli varsin väsynyttä porukkaa ja "tovin" vain loikoilimme hotellin mukavissa sängyissä. Illemmalla kävimme syömässä ja poikkesimme Hulluilla Päivilläkin :)
Pioneeri oli ehkä maailman suloisin, kun se teki kolon patjojen väliin, tökkäsi puruluunsa sinne ja veti lakanan piilopaikan peitoksi :'D <3
Pääsiäisfiilistelyä :)
Miks oven takana on tommoset viritelmät? Ai miten niin Ruuti avaa hotellihuoneen ovet?!! :D
Sunnuntaiaamuna pakkailtiin tavarat ja lähdettiin hyvän aamiaisen jälkeen näyttelyä kohti. Hotellin parkkihallissa meinasi iskeä pieni paniikki, kun lipukeautomaatti ei toiminut, eikä meinattu päästä lähtemään! Äiti suunnitteli jo taksin soittamista ja minä tuijotin hermostuneesti auton kelloa, jossa aika vain kului ja kului...:'D Vihdoin pääsimme kaasutelemaan messukeskukselle. Matka ei ollut kovin pitkä, mutta sitäkin mutkaisempi:
- Katso nyt siitä kännykästä, minne pitää mennä!
*Voi itku me ajettiin väärälle tielle* - Joo, mennään nyt tätä tietä ja sit käännytään tonne ja...
- Tästä ei tule kyllä yhtään mitään! Me ei olla yhtään oikeassa suunnassa, koita nyt katsoa sitä karttaa!!
- Kyllä mä katson koko ajan! No niin, nyt meidän pitäisi olla oikealla tiellä...
:D
Niin. Pystytin sen tuolin kyllä itseäni varten, mutta... :)
Anni kilpaili PMV-karsinnassa Pioneerin kanssa ja minä Ruutin kanssa. Ruuti on kyllä mainio<3
Tuomarina oli Laura Kukkola. Tuomarivalinta oli erittäin onnistunut -tuomari oli todella mukava ja asiansa osaava tuomari. Arvostelussani oli kaikki muu ERI, paitsi hampaat EH.
Tuomarin kommentti: "Esität koiran kauniisti ja sitä kunnioittaen. Sormet olivat hieman edessä purentaa katsoessa. Upea yhteistyö."
Ihana kommentti! Rakentava ja kannustava -sellainen, mikä on tosi mukava ottaa vastaan :)
Pääsimme Ruutin kanssa 15 parhaan handlerin joukkoon (4 otetaan joukkueeseen + 1 varajäsen). Kisamme loppui vaihtokoiravaiheeseen. Sain vaihdossa keskikokoisen villakoiran. Rotu on onneksi tuttu ja vaihtokoira Sumu oli mukavan yhteistyökykyinen (tiedän nimittäin kokemuksesta, että villakoira ei ole välttämättä se mukavin vaihtari; monilla villahousuilla kun on tapana ikävöidä sinne mamman luo :D). Jännityksestä johtuen tein kuitenkin edestakaisin vinoon ja tuomari mainitsi tämän putoamisen syyksi. Toki se harmitti kovasti, mutta täytyy pitää mielessä, että Suomessa on tosi kova taso (varmasti kovatasoisimpia jh-maita maailmalla) ja kilpailijoita paljon. 15 parhaan joukkoon pääseminenkin on siis ihan hyvä tulos :)
Kotimatkalle lähdettiin siis ihan hyvillä mielin ja ajatuksiin jäi valtava palo, että pakko päästä mahdollisimman pian taas kehäilemään!!
Korpeen vai Venäjälle? ;)
Tampereen kohdalla pidettiin pieni ruokapaussi mäkkärissä.
- Äiti, voinko mä tilata Ruutille oman hampparin?
-> Äiti meni varsin huvittuneena kassalle ja tilasi hampurilaisen ilman suolakurkkuja ja sipulia :D
Kyllä maistui!
Pahoittelut kännykkälaadusta! Lisään kunnon järkkärikuvia, kunhan vaan saan niitä käsiini jostain:D Reissu oli kuitenkin aivan mielettömän hauska ja saimme nähdä ja kokea paljon. Tapahtui myös muutamia kummallisia juttuja: mm. eräs mies väitti Ruutia ja Pioneeria kissoiksi... Nuorempi pikkusiskoni totesikin viikonlopun jälkeen, että kylläpä Turussa on kummallisia ihmisiä. Mainitsi vielä, että ei aio kuulemma ikinä muuttaa ainakaan Turkuun :D
Viikonlopun aikana pohdinkin useampaan kertaan, miksi Turkua pidetään niin tympeänä paikkana ja miksi siitä tehdään usein julmaa pilaa. Kaikki lienee kuullut sanontoja ja vitsejä Turusta ja turkulaisista, mutta tulipa vaan viikonloppureissulla todistettua, että siinähän se on kaupunki muiden joukossa. Bussit on vaan hassunvärisiä ja katujen nimet kahdella kielellä.
Turku on tullut tutuksi mulle nimenomaan koiranäyttelyiden kautta, mutta tämä olikin viimeinen Turku KV, jossa pääsen jh:ssa kisaamaan;( Onneksi on kuitenkin noita pikkusisaruksia, joiden kanssa pääsen jännittämään vielä monet turkukooveet ynnä muut ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti