keskiviikko 26. helmikuuta 2014

The dog loves you♥

Heipsan! Vuoden näyttelyputki on nyt alkanut:) Sunnuntaina meiltä lähti kolmen sisaruksen edutus Jyväskylä KV näyttelyyn. Menimme ihan junnuilemaan, eikä rotukehiä olisi ohjelmaamme toisaalta mahtunutkaan. Tuomarinamme oli alankomaalainen Peter Van Baaren-Grob. Saimme heti huomata, että tuomarimme oli todella vaativa -hän tenttasi kilpailijoilta lähes kaikkea mahdollista koiran käyttötarkoituksesta sen turkin hoitoon. Näin perusteellisia junnutuomareita on oikeasti tosi harvassa, mutta mielestäni tuomarit, jotka todella vähän haastavat kilpailijoita, ovat itseasiassa hyviä. No -kysymyksissä ei tainnut tuomarimme mielestä olla vielä tarpeeksi haastetta, nimittäin kun hän pääsi liikuttelemaan handlereita, taisi aika monen esittäjän ja koiran pää olla pyörällä. Kuinka moni junnu tunnustaa joutuneensa tekemään kahdeksikon tai S-kirjaimen kehässä junnu-uransa aikana? Ai että mitä ne semmoiset kuviot oikein ovat? No niimpä. Sitä porukka taisi vähän sunnuntainakin miettiä, kun alankomaanpoika laittoi arvosteltavansa sellaisia pyörittelemään. Minäkin jouduin tekemään ässän ja täytyy tunnustaa, että hetken täytyi miettiä mikä homman nimi on..;)
Ennen kehää jännitin aivan kamalasti, että miten ne pikkusisarukset nyt oikein pärjää. Toisella ensimmäinen junnukisa. Molemmilla koirat, joiden kanssa kisaavat ensimmäistä kertaa. Totta kai he hyvin pärjäsivät. Mitä minä taas hermoilin aivan turhaan? Erinomaisen hyvin he pärjäsivät. Toinen sijoittui piirin neljänneksi parhaaksi ja pääsi kaikille junnuille avoimessa kilpailussa 11 parhaan handlerin joukkoon. Toinen sitten oikein repäisi ja sijoittui piirin kolmanneksi ja normi kisassa viidenneksi. Niin, että minkä takia minä edes mietin selviävätkö ne?:D


Minä sain junnuihin Riikolan Illusia "Sylvin" (jackrusseli). Olen täällä varmaan ennenkin hehkuttanut, miten ihana koira Sylvi on, mutta pakko vieläkin ylistää. Sylvi on aivan mahtava persoona -juuri sellainen, niin kuin terrierin kuulukin olla. Sylvi on iloinen (`iloinen` ei adjektiivina oikeasti edes riitä kuvaamaan sitä kaikkea intoa, rakkautta, energiaa ja valppautta, mitä Sylvistä tulvii:) ja koko ajan valmis toimimaan.


Arvostelu

Liikkeet ryhmässä (Movement in group) - ERI

Yksittäisliikkeet (Individual movement) - ERI

Seisottaminen (Setting up dog) - ERI

Hampaiden/purennan näyttäminen (Teeth/mouth) - ERI

Yhteistyö koiran kanssa (Contact & cooperation with the dog) - ERI

Rodun tuntemus (Ability to show this breed) - ERI

Yleisvaikutelma (Overall appearance) - ERI

Sijoitus (Placing) - PM1, JH3

Tuomarin kommentit (Judge`s comments) - "Very good. The dog loves you! Great teamwork. One little mistake with the figure but you did great."






Sylvi esiintyi aivan täydellisesti kehässä. Yhteistyömme palkittiinkin runsain mitoin -uusimme piirinmestaruuteni ja sijoituimme tavallisessa kisassa kolmansiksi!!:) Kiitos Satu taas Sylvin lainaamisesta:)


Kojuja ehdin onneksi myös kiertää. Lompakkoni laihtui koirien makuualustoja myyvän kojun sekä namipaloja myyvän kojun kohdalla.


Ja lopuksi höpsöttelykuvia;)



Kaikkiaan Jämsänkoskelle junnuista tuli kuusi sijoitusta ja Team Mäkisille viisi sijoitusta. Loppukehistä löytyy muuten myös videotallete. Katsokaa sunnuntain video, noin 32 minuutin kohdalta:)

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Kolme pientä ihmettä

Nyt on sekin koettu, nimittäin koiran synnytys.
Toissa yönä nukuin Ellenin kanssa, sillä synnytys näytti selvästi olevan lähellä. Yön aikana Ellen läähätti kovasti ja tilanne jotenkin sai minut vakuuttuneeksi, että jotain on tapahtumassa. Yö kuitenkin kului, eikä sen kummempia sitten tapahtunut.

Sitten tuli aamu ja aamupäivä. Ellen haki minusta turvaa, kuten yölläkin oli tehnyt. Kun Ellen alkoi tehdä "ulostamisliikettä" (en sitä paremminkaan osaa kuvailla), eli kyykisteli ja yritti selvästi työntää jotain, mutta mitään ei näkynyt, olin aivan varma, että nyt ne syntyy.
Minua jännitti aivan kamalasti -ei itse synnytys, vaan se, että se tapahtuu juuri minun koiralleni. Kädet tärisivät ja sydän jyskytti.

Kello 11:15 lattialle tuli lapsivedet. Ja melkein samalla hetkellä Ellenin jalkojen juuren ilmestyi pieni musta möykky. Se oli pentu -Ellenin pentu! Tuntui jotenkin ihan epätodelliselta, että se oikeasti oli minun koirani pentu! Hetken päästä maailmaan saapui toinen ihme -kuin liukumäkeä olisi alas laskenut. Siinä emon hoivatessa pienokaisiaan, kätilöiden tehdessä muistiinpanoja ja muuten vain ihmetellessä syntymän ihmettä -saapui maailmaan vielä kolmas pieni ihme. Odottamaton, tavattoman iloinen yllätyspentu.


Synnytyksestä minulle jäi hyvä mieli. Edellisenä yönä olin varma, että tämä jää kyllä viimeiseksi kerraksi. En vain kestänyt katsella Ellenin surusilmiä ja mahdollisia kipuja, jotka sillä oli. Tai ehkä vain liioittelin ja kauhistutin itseäni. Mutta tuo ihmeellinen aamupäivä sai mieleni täysin muuttumaan -synnytys oli todella nopea ja sujuva toimitus. Ei pienimpiäkään ongelmia tai pulmia. Ellen otti lapsensa heti omikseen ja emonvaistot käynnistyivät samantein.


On se syntymä aina vain niin ihmeellinen. Muuttaa niin paljon, antaa niin paljon, ihmetyttää niin paljon.

Ennenkaikkea olen ylpeä Ellenistä. Todella hyvä synnyttäjä -lapset saapuivat maailmaan juuri niin nopeasti, eikä emo valittanut, kun muutaman kerran ennen koko synnytyssession alkua. Ja aivan mahtava äiti -koko ajan huoli pikkuisistaan, peittää heidät allensa lämpimään, nuolee heidät puhtaaksi, hätääntyy, jos joutuu eroon heistä. Ellen todella antaa kaikkensa lastensa hyväksi.

perjantai 14. helmikuuta 2014

Odottavan aika on pitkä

Niinpä. Voin melkeinpä samaistua äiteihin, jotka ovat aivan viimeisillään! Laskettu aika lähestyy nimittäin meilläkin -Ellenillä on tänään 62:nen vuorokausi ensimmäisestä astutuksesta. Jännitys ja ennenkaikkea malttamattomuus vain kasvavat:)
Pentujen liikkeet ovat tuntuneet aivan selkeästi ja emokoiran mahakin on melkoisen kokoinen. Vaihdoin hiljattain Ellenin ruoan Royal Canin Ministä samaisen merkin Starteriin (Mother & Babydog) ja yllätys yllätys -pentuenappulat eivät sitten mitenkään kelpaa meidän Mis Nirppanokalle. Isojen koirien Jahtivahti sen sijaan maistuu erinomaisesti... Olen muutenkin suunnitellut vaihtavani toiseen ruokamerkkiin, kunhan saan Royal Caninit syötettyä. Yksi vaihtoehto olisi Canagan. Onko kenelläkään kokemuksia tai mielipiteitä kyseisestä ruoasta?


Ellenin ruumiinlämpö on ollut tavallista alhaisempi ja koira on ollut ehkä normaalia rauhallisempi.
Hermostunut se ei ole ollut, eikä petiä ole vielä kaiveltu tai revitty.


Kotosalla valmistaudumme nyt synnytykseen. Ellen on saanut tutustua pentulaatikkoon jo hyvän tovin ja muutkin asiat alkavat olla hoituneet. Kätilöt (eli minä ja äiti) ovat kerranneet kasvattajakurssin sisältöä ja mahdollisia "entä jos..."- pulmatilanteita. Jännittävää..:)


Pentujen määrästä voisi laittaa pienen vedonlyönnin käyntiin. Itse veikkaan kahta pentua, mutta saa nyt nähdä mitä tulee;) Ei ole mikään yllätys, jos kääpiövillakoiralle syntyy vain yksi pentu. Emon ja pennun kannalta toivon kuitenkin, että vähintään se kaksi pentua meille tulisi.


Olisihan se aika hienoa, jos vauvat syntyisivät tänään, kun on kerran Ystävänpäivä:)
HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ SIIS!♥

Ja P.S. Pitäkää peukkuja meille:)


*Kolme alinta kuvaa We Heart It